Sosiaalinen media ja työelämä

Sairauslomasta johtuen kurssiohjelmaan tuli muutos. Saatte tänään lukea joukon työllistymiseen, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä artikkeleja.

Seuraavat Helsingin Sanomien artikkelit käsittelevät sosiaalisen median hyödyntämistä työnhaussa sekä työnhakijan että -antajan näkökulmista. Sosiaalinen media on yhä enemmän mukana rekrytointiprosesseissa. Mieti artikkelien pohjalta, millaista brändäystä tekisit itse työnhakijana sosiaalisessa mediassa. Onko itsensä brändääminen välttämätöntä tänä päivänä? Milloin siitä on hyötyä? Voiko siitä olla haittaa? Voitte lukea rinnalla aiemmin Facebook-ryhmään linkittämääni artikkelia 16-vuotiaasta pojasta.

HS:n artikkeli Sosiaalinen media voi tuottaa töitä
HS:n uutinen Twitterissä levinnyt blogi toi työpaikan

Seuraava blogikirjoitus taas kuvailee sosiaalisen median vaikutusta työelämään. Tarvitaanko sosiaalista mediaa töissä kuin töissä? Onko välttämätöntä olla kaikkialla läsnä? (Vastauksen pitäisi olla selkeä ei, mutta silti pitää olla kartalla, missä mennään.) Lue artikkeli ja pohdi esimerkiksi lähipiirisi vanhempien ihmisten kautta työllistymistä ja sosiaalista mediaa. Tarvitseeko osaamista uusintaa? Tarvitseeko vanhempiesi sukupolven olla läsnä sosiaalisessa mediassa ja päivittää tietojaan?

Intunexissä julkaistu Heini Hult-Miekkavaaran blogikirjoitus Tipunko työelämästä, jos en osaa twiitata?

Viimeiset kolme artikkelia käsittelevät sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa ja toisaalta taas sitä, mitä seuraa, jos somessa epäonnistutaan. Foursqueresta Megamättöön -artikkeli kuvastaa juurikin sosiaalisen median mahdollisuuksia markkinoinnissa - miten markkinointia voidaan lisätä. Asiakaslähtöinen sosiaalinen media? puolestaan esittelee asiakaslähtöisen viestintätavan. Mieleeni juolahti jo viime vuonna, miksei koulullamme ole omaa Facebook-sivustoa tai Twitter-tiliä. Se jos mikä olisi asiakaslähtöistä toimintaa! Panu Janssonin artikkeli viime kesän vesilasikohusta käsittelee sitä, miten sosiaalisen median kanssa voidaan mennä metsään – ja miten pelastautua sieltä.

Valitse jokin oikea yritys tai keksi oma kuvitteellinen yritys ja mieti, minkälaisia sosiaalisen median välineitä kyseinen yritys käyttää markkinoinnissaan. Tee eräänlainen sosiaalisen median käyttösuunnitelma, mitä tulee markkinointiin ja yrityskuvan luomiseen. Palaamme näihin suunnitelmiin ensi viikolla.

Clienten artikkeli Foursqueresta Megamättöön – Osallistava hampurilaisjätti sosiaalisessa mediassa
Clienten artikkeli Asiakaslähtöinen sosiaalinen media?
Panu Janssonin artikkeli Cityssä Hans Välimäen Midhill ajoi some-miinaan

Mukavaa työrupeamaa!

t: flunssainen, äänensä menettänyt ope

Anonyymit foorumit

BB-talossa käytiin taannoin keskustelua siitä, mitä internetissä voi kirjoittaa ja millä periaatteilla. Muun muassa Claudia Eve vaati, että internetiin pitäisi voida kirjoittaa ainoastaan omalla nimellä, koska nimimerkin suojissa voi sanoa mitä tahansa toisista ihmisistä. Esimerkiksi tunnistautuminen tapahtuisi pankkitunnuksilla.

Samanlaista keskustelua on käyty viimeisten viiden vuoden ajan. HS-raati kävi debattia omalla nimellä internetiin kirjoittamisesta jo 2010. Pari vuotta myöhemmin EU oli valmis rajoittamaan ja kieltämään nimimerkillä kirjoittamista.

Pohdi oppimispäiväkirjassasi anonymiteetin ja toisaalta omalla nimellä kirjoittamisen hyötyjä ja haittoja. Mitä seuraa, jos anonyymius todellakin kielletään? Vähentyykö sosiaalisen median käyttö? Voiko enää kaikesta kirjoittaa? Vai pitäisikö kaikesta kirjoittaa omalla nimellä? Millä tavoin anonyymiuden kielto onnistuisi vai onnistuisiko se mitenkään? Tekeekö omalla nimellä kirjoittaminen asioista todempia? Toimisiko sananvapaus omalla nimellä kirjoittaessa?

Erilaisilla foorumeilla voidaan keskustella lähes kaikesta tai sitten vain johonkin tiettyyn asiaan liittyvistä seikoista. Esimerkiksi suomalaiset yhtyeet ovat mahdollistaneet fanikunnalleen alustan keskustella yhtyeestä, kiertueista, keikoista ja sanoituksista. Toisaalta on kaikki aihepiirit kattavia foorumeja, joilla voidaan keskustella lähes mistä tahansa aiheesta. Tarkastele kahta foorumia ja analysoi foorumien käyttäytymiskoodistoa. Voiko foorumilla kirjoittaa miten tahansa ja käyttää millaista kieltä tahansa? Sensuroidaanko foorumilla esimerkiksi kirosanoja? Millaiset (ikä, sukupuoli) ihmiset kirjoittavat kyseisille foorumeille?

SOME-kurssi: GoogleCalendar, Doodle ja paljon numeroita

Aloitetaan numeroista:

Tarkastele Harto Pönkän Slideshare-esitystä "Sosiaalisen median katsaus." (linkki FB-ryhmässä)
- Diassa 3 esitetään suomalaisten nuorten käyttämiä some-palveluja. Mitä palveluista et tunnista vielä? Mitä tunnistat? Mitä käytät?
- Määrittele itsesi some-käyttäjänä (dia 4 apuna).
- Millainen sinun some-identiteettisi on? Kirjoitatko omalla nimellä ja naamalla? Milloin kirjoitat nimimerkillä?

Tarkastele omaa Facebook-käyttäytymistäsi. (dia 10)

Tarkastele diaa 28, varsinkin jos sinulla on älypuhelin. Mitä sinä olet tehnyt mobiilisti?

Lopuksi kalenterit:
- Missä ja miten kannattaa sopia tapaamisia? Mikä some-palvelu olisi siihen kätevin? Miksi? Miltä dood.le tuntui käyttää tai käyttöjärjestelmänä? Vai onnistuuko tapaamisten sopiminen esim. Facebookissa tai pelkästään puhelinsoitolla?
- Milloin GoogleCalendar toimii? Kannattaako sitä käyttää? Onko sinulla tarvetta/käyttöä internetkalenterille?

Google-kalenteri

Googlen kalenteri on (ainakin omasta mielestäni) kätevä tapa jakaa tietoa muille. Tässä kalenterikuvassa ei näy jaettuja kalentereja, olen ne piilottanut kuvasta. Kalenterimerkintöjen värit voi valita itse ja merkitä eri asioita eri väri-indikaattoreilla.

Kalenterin voi jakaa viemällä hiiren halutun oman kalenterin kohdalle ja sieltä valitsemalla kalenterin jakaminen. Kalenterin voi jakaa helposti painamalla halutun kalenterin viereen tulevaa nuolta. Jaettaessa voi määrittää, mitä kaikkea uusi käyttäjä pääsee tekemään kalenterilla.

  

Kun kalenteri on jaettu, siitä tulee sähköpostiin ilmoitus, että X on jakanut kalenterin kanssasi ja linkki kyseiseen kalenteriin.