Tekijänoikeudet

Sosiaalisessa mediassa pätevät samat tekijänoikeudet ja samat lait kuin "oikeassa elämässä", IRL. Iltalehti uutisoi 15.10.2013 Bloggaajan poistaneen lapsensa internetistä. On myös keskusteltu siitä, minkälaisia kuvia saa ja kannattaa sosiaalisessa mediassa jakaa. Turun Sanomat julkaisi jo 2010 artikkelin Sosiaalisen median työparvissa tekijänoikeus jää usein jalkoihin. TS:n artikkeli käsittelee siis työkäyttöistä somea.

Rikoslaki ja sen luku 24 "Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta" pätevät siis myös internetissä. Niinpä kenenkään yksityisyyttä tai kunniaa ei saa loukata. Kuvata saa sellaisissa tiloissa, joihin on vapaa pääsy. (Lähde: Toikkanen - Oksanen 2011: Opettajan tekijänoikeusopas, 91 - 92.) Esimerkiksi koulussamme kuitenkin kuvaaminen oppitunneilla on kielletty koulun järjestyssäännöissä, sen sijaan esimerkiksi kevätjuhlat ovat julkisia tilaisuuksia. 

Aina voi kieltää itsensä kuvaamisen, niin halutessaan. Loukkaavia kuvia ei saa myöskään ottaa saati julkaista. Taannoinhan syyskuussa Sofia Ruusila julkaisi Facebookissa kuvan salilla treenaavasta miehestä ja liitti kuvan yhteyteen loukkaavaksi tulkittavan tekstin (mm. IL 30.9.2013). Loukkaavan kuvasta voi tehdä esimerkiksi asiaton kuvateksti (mm. Toikkanen - Oksanen 2011, 93).

Kaikki internetiin laadittu materiaali on siis tekijänoikeuksien alaista, ellei tekijänoikeuksia lievennetä ja anneta jatkokäyttömahdollisuuksiin lupaa erillisesti. Ehkäpä paras mahdollisuus ilmoittaa tekijänoikeuden "lievennyksistä" on käyttää CreativeCommons-lisenssiä, jolla voi helposti määritellä, saavatko muut jakaa laadittua materiaalia; jatkohyödyntää tai muokata jaettua materiaalia. Kaupallisen käytön voi myös lisensseillä kieltää. Suomessa alkuperäisen materiaalin tekijä tulee joka tapauksessa mainita, ts. moraaliset oikeudet säilyvät aina. Avoimia sisältöjä tarjoavia palveluja on listattu mm. Itä-Suomen yliopiston Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen wikiin.

Tarmo Toikkanen on koonnut sosiaalisen median kannalta hyödyllisen paketin Tekijänoikeudet verkossa. Toikkasen esityksen ensimmäisessä diassa on CC-merkintä "nimi mainittava" (BY) sekä "sama lisenssi" (SA). Tämä tarkoittaa sitä, että Toikkanen on mainittava, mutta esitystä saa muokata ja käyttää ja jakaa, mutta ainoastaan, jos käyttää samaa lisenssiä.

Eri sosiaalisen median palveluissa on erilaiset käyttöehdot. Joistakin palveluista on kerätty taulukko Opetushallituksen sivuille. Tietoa käyttöehdoista ja niiden laajennuksista löytyy seuraavien kurssilla käsiteltyjen palvelujen osalta: mm. Google Docs, GoogleDrive, Facebook, Twitter, LinkedIn.

Sosiaalinen media kokonaisuutena (?)

Avoimuus

Jakaminen

Suosittelu / tykkääminen

Tiedon tuottaminen

Millaista avoimuutta sosiaalinen media tarjoaa? Mikä avoimuudessa pelottaa? Mitä kaikkea se mahdollistaa? Miten maailma on muuttunut sosiaalisen median myötä?

Tiedon jakaminen on helpottunut. Toisaalta se mikä on Internetissä, pysyy Internetissä. Millaista informaatiota jaetaan helposti? Tarkastele Facebook-seinääsi yhden päivän ajan, samoin mahdollisesti Tumblria ja Twitteriä (jos sinulla on tili). Millaista tietoa jaetaan, miten jaettava tieto valikoituu?

Miten sosiaaliseen mediaan tuotetaan tietoa? Ketkä tuottavat tietoa? Miten tiedon tuottaminen on eriytynyt (kuka tekee, millaista tekee, miksi)?Millaista tietoa sosiaalisen median kautta olisi mukava saada?

 

Millaista elämä olisi ilman sosiaalista mediaa?

 

Mihin sosiaalinen media on menossa?

Google+ ja Hangout

Jokainen tietää Skypen tai vastaavan pikaviestinohjelman. Google+ on tehnyt saman mahdolliseksi - niin Facebookin kaltaisena chattina kuin myös videokuvana.

Viime tunnilla (30.9.) käsittelimme Googlen Hangout-toimintoa. Käy tsekkaamassa itsesi keskusteluun, nimittäin uusimmat blogiohjeet ovat siellä.

Miten Hangoutiin siis pääsee?

Olen lähettänyt Google-tilillesi kutsun hangout-tapahtumaan. Voit mennä Google+ -palveluun osoitteesta plus.google.com tai kirjaudu ensin johonkin muuhun Googlen tarjoamaan palveluun ja sitä kautta plussaan.

Hangout-toiminto on plussassa oikeassa reunassa. Alasvetovalikosta pääset katsomaan Hangout-kutsut (ympyröity keltaisella). Käy lukemassa keskustelu, kommentoi jotain ja kirjaa blogiisi tehtävänannon mukaiset asiat.

Sosiaalinen media ja työelämä

Sairauslomasta johtuen kurssiohjelmaan tuli muutos. Saatte tänään lukea joukon työllistymiseen, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä artikkeleja.

Seuraavat Helsingin Sanomien artikkelit käsittelevät sosiaalisen median hyödyntämistä työnhaussa sekä työnhakijan että -antajan näkökulmista. Sosiaalinen media on yhä enemmän mukana rekrytointiprosesseissa. Mieti artikkelien pohjalta, millaista brändäystä tekisit itse työnhakijana sosiaalisessa mediassa. Onko itsensä brändääminen välttämätöntä tänä päivänä? Milloin siitä on hyötyä? Voiko siitä olla haittaa? Voitte lukea rinnalla aiemmin Facebook-ryhmään linkittämääni artikkelia 16-vuotiaasta pojasta.

HS:n artikkeli Sosiaalinen media voi tuottaa töitä
HS:n uutinen Twitterissä levinnyt blogi toi työpaikan

Seuraava blogikirjoitus taas kuvailee sosiaalisen median vaikutusta työelämään. Tarvitaanko sosiaalista mediaa töissä kuin töissä? Onko välttämätöntä olla kaikkialla läsnä? (Vastauksen pitäisi olla selkeä ei, mutta silti pitää olla kartalla, missä mennään.) Lue artikkeli ja pohdi esimerkiksi lähipiirisi vanhempien ihmisten kautta työllistymistä ja sosiaalista mediaa. Tarvitseeko osaamista uusintaa? Tarvitseeko vanhempiesi sukupolven olla läsnä sosiaalisessa mediassa ja päivittää tietojaan?

Intunexissä julkaistu Heini Hult-Miekkavaaran blogikirjoitus Tipunko työelämästä, jos en osaa twiitata?

Viimeiset kolme artikkelia käsittelevät sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa ja toisaalta taas sitä, mitä seuraa, jos somessa epäonnistutaan. Foursqueresta Megamättöön -artikkeli kuvastaa juurikin sosiaalisen median mahdollisuuksia markkinoinnissa - miten markkinointia voidaan lisätä. Asiakaslähtöinen sosiaalinen media? puolestaan esittelee asiakaslähtöisen viestintätavan. Mieleeni juolahti jo viime vuonna, miksei koulullamme ole omaa Facebook-sivustoa tai Twitter-tiliä. Se jos mikä olisi asiakaslähtöistä toimintaa! Panu Janssonin artikkeli viime kesän vesilasikohusta käsittelee sitä, miten sosiaalisen median kanssa voidaan mennä metsään – ja miten pelastautua sieltä.

Valitse jokin oikea yritys tai keksi oma kuvitteellinen yritys ja mieti, minkälaisia sosiaalisen median välineitä kyseinen yritys käyttää markkinoinnissaan. Tee eräänlainen sosiaalisen median käyttösuunnitelma, mitä tulee markkinointiin ja yrityskuvan luomiseen. Palaamme näihin suunnitelmiin ensi viikolla.

Clienten artikkeli Foursqueresta Megamättöön – Osallistava hampurilaisjätti sosiaalisessa mediassa
Clienten artikkeli Asiakaslähtöinen sosiaalinen media?
Panu Janssonin artikkeli Cityssä Hans Välimäen Midhill ajoi some-miinaan

Mukavaa työrupeamaa!

t: flunssainen, äänensä menettänyt ope

Anonyymit foorumit

BB-talossa käytiin taannoin keskustelua siitä, mitä internetissä voi kirjoittaa ja millä periaatteilla. Muun muassa Claudia Eve vaati, että internetiin pitäisi voida kirjoittaa ainoastaan omalla nimellä, koska nimimerkin suojissa voi sanoa mitä tahansa toisista ihmisistä. Esimerkiksi tunnistautuminen tapahtuisi pankkitunnuksilla.

Samanlaista keskustelua on käyty viimeisten viiden vuoden ajan. HS-raati kävi debattia omalla nimellä internetiin kirjoittamisesta jo 2010. Pari vuotta myöhemmin EU oli valmis rajoittamaan ja kieltämään nimimerkillä kirjoittamista.

Pohdi oppimispäiväkirjassasi anonymiteetin ja toisaalta omalla nimellä kirjoittamisen hyötyjä ja haittoja. Mitä seuraa, jos anonyymius todellakin kielletään? Vähentyykö sosiaalisen median käyttö? Voiko enää kaikesta kirjoittaa? Vai pitäisikö kaikesta kirjoittaa omalla nimellä? Millä tavoin anonyymiuden kielto onnistuisi vai onnistuisiko se mitenkään? Tekeekö omalla nimellä kirjoittaminen asioista todempia? Toimisiko sananvapaus omalla nimellä kirjoittaessa?

Erilaisilla foorumeilla voidaan keskustella lähes kaikesta tai sitten vain johonkin tiettyyn asiaan liittyvistä seikoista. Esimerkiksi suomalaiset yhtyeet ovat mahdollistaneet fanikunnalleen alustan keskustella yhtyeestä, kiertueista, keikoista ja sanoituksista. Toisaalta on kaikki aihepiirit kattavia foorumeja, joilla voidaan keskustella lähes mistä tahansa aiheesta. Tarkastele kahta foorumia ja analysoi foorumien käyttäytymiskoodistoa. Voiko foorumilla kirjoittaa miten tahansa ja käyttää millaista kieltä tahansa? Sensuroidaanko foorumilla esimerkiksi kirosanoja? Millaiset (ikä, sukupuoli) ihmiset kirjoittavat kyseisille foorumeille?

SOME-kurssi: GoogleCalendar, Doodle ja paljon numeroita

Aloitetaan numeroista:

Tarkastele Harto Pönkän Slideshare-esitystä "Sosiaalisen median katsaus." (linkki FB-ryhmässä)
- Diassa 3 esitetään suomalaisten nuorten käyttämiä some-palveluja. Mitä palveluista et tunnista vielä? Mitä tunnistat? Mitä käytät?
- Määrittele itsesi some-käyttäjänä (dia 4 apuna).
- Millainen sinun some-identiteettisi on? Kirjoitatko omalla nimellä ja naamalla? Milloin kirjoitat nimimerkillä?

Tarkastele omaa Facebook-käyttäytymistäsi. (dia 10)

Tarkastele diaa 28, varsinkin jos sinulla on älypuhelin. Mitä sinä olet tehnyt mobiilisti?

Lopuksi kalenterit:
- Missä ja miten kannattaa sopia tapaamisia? Mikä some-palvelu olisi siihen kätevin? Miksi? Miltä dood.le tuntui käyttää tai käyttöjärjestelmänä? Vai onnistuuko tapaamisten sopiminen esim. Facebookissa tai pelkästään puhelinsoitolla?
- Milloin GoogleCalendar toimii? Kannattaako sitä käyttää? Onko sinulla tarvetta/käyttöä internetkalenterille?

Google-kalenteri

Googlen kalenteri on (ainakin omasta mielestäni) kätevä tapa jakaa tietoa muille. Tässä kalenterikuvassa ei näy jaettuja kalentereja, olen ne piilottanut kuvasta. Kalenterimerkintöjen värit voi valita itse ja merkitä eri asioita eri väri-indikaattoreilla.

Kalenterin voi jakaa viemällä hiiren halutun oman kalenterin kohdalle ja sieltä valitsemalla kalenterin jakaminen. Kalenterin voi jakaa helposti painamalla halutun kalenterin viereen tulevaa nuolta. Jaettaessa voi määrittää, mitä kaikkea uusi käyttäjä pääsee tekemään kalenterilla.

  

Kun kalenteri on jaettu, siitä tulee sähköpostiin ilmoitus, että X on jakanut kalenterin kanssasi ja linkki kyseiseen kalenteriin.